Kertakäyttöiset maataloustyöhön tarkoitetut kangaspukukoot ovat erityisiä suojavälineitä, jotka on suunniteltu suojaamaan maanviljelijöitä useiden vaarojen, kuten torjunta-aineiden, lannoitteiden, eläinten jätteiden ja pölyn, vaikutuksilta, samalla kun varmistetaan mukavuus pitkien työvuorojen aikana vaihtelevissa ulko-olosuhteissa. Nämä pukukoot on valmistettu kevyistä ja hengittävistä materiaaleista, kuten kuitupolypropeenistä tai SMS-materiaalista (kuitu-sulake-kuitu), jotka tasapainottavat suojaa ja liikkuvuutta, mikä on erityisen tärkeää tehtävissä, kuten kasvinsuojeluaineiden levityksessä, sadonkorjuussa ja karjan käsittelyssä. Kangasmateriaali torjuu nesteitä, estäen torjunta-aineiden ja lannan imeutumisen, samalla kun se mahdollistaa ilmanvaihdon estämään ylikuumenemista aurinkoisissa tai kosteissa olosuhteissa. Mallisuunnittelu sisältää löyhän istuvuuden liikkumisen mahdollistamiseksi, sekä kuminauhat ja vyötärön kumitiukkuuden, jotka varmistavat tiiviin sulkeutumisen pölyn ja roskien varalta. Päälaen suojana oleva kapu tarjoaa suojaa torjunta-aineiden tai UV-säteilyn vaikutuksilta ylhäältä päin, kun taas etukierrekliimaus mahdollistaa pukemisen ja riisuksen helposti myös hanskoja käytettäessä. Reinforced ommel hartioihin ja polviin lisäävät kestävyyttä työkalujen tai karkean maaston aiheuttamaa kulumista vastaan. Näitä pukukotteja käytetään kerrakäyttöinä vähentääkseen ristisaastumisriskiä – esimerkiksi estetään kasvinsuojeluaineiden jäännösten leviämistä tai eläinten patogeenien siirtymistä eri pelloille. Ne täyttävät hyvän maatalouskäytännön (GAP) vaatimukset vähentämällä tarvetta pestä vaatteita, mikä voi levittää kemiallisia jäännöksiä, ja niitä voidaan myös värjätä eri väreinä eri tehtäviä varten (esimerkiksi torjunta-aineiden levitys vs. sadonkorjuu). Standardien, kuten EN 13034 (nestevaste) ja EPA-ohjeiden torjunta-aineiden käsitteleville, mukaisuus varmistaa, että ne täyttävät maatalouskemikaalien turvallisuusvaatimukset. Näillä pukukotteilla suojataan työntekijöitä ihon ärsytysten, kemiallisen altistumisen ja infektioiden varalta, ylläpidetään viljelykasvien ja karjan terveyttä vähentämällä saastumisriskiä sekä osoitetaan sitoutumista sääntelyvaatimuksiin, mikä lopulta tukee maatalouden tuottavuutta ja kestävää kehitystä.